Sunnuntai, 23.8.2009
Päivä 24: Rantailua
Tänään oli my kinda day! Beachiä ja vähän reenailua. Aamu valkeni Charlestonissa kirkkaana, joten me suuntasimme Suvin kanssa tietysti heti rannalle nimeltä Isle of Palms. Ranta oli tsekattu jo eilis-iltana ja todettu hyväksi, joten etsimiseen ei mennyt aikaa. Ranta olikin todella hyvä jenkkimittakaavassa. Ei tietenkään vedä vertoja Ipanemalle tai Pyynikille, mutta varsin miellyttävä silti. Seuraavassa on kerätty Isle of Palmsin plussat ja miinukset suhteessa kotoiseen Pynsään:+ Lämpöisempi ilma
+ Lämpöisempi vesi
+ Isommat aallot
+ Ei bodareita
- Hiekkaranta
- Kersoja rannalla
- Huonomman näköiset tsubut
- Ei kungfuotuksia
- Ei Eino Leinoa
- Ei nahkastringimiestä
Selvennyksenä edellisiin täytyy lisätä, että Pynsälläkään ei tänä vuonna ollut bodareita. Tämä nähtävästi johtui Wolfin ratsauksesta ja kesän alkupuolelle sijoittuneesta helleaallosta, joiden seurauksena dieetit ei osunut aivan kohdilleen. Näin ollen jäi edelleen näkemättä myös kauan odotettu Kungfu vastaan bodaus, kun joltain epäonniselta Kungfulta irtoaa keppi kädestä kesken goshin-ushiro-newazan ja osuu bodarin paksuun kalloon. Mutta ens kesänä taas paremmalla onnella...
Myös aalloista lisäyksenä, että vaikka ne oli isommat kuin Pynsällä, niin ei näilläkään kuuhun menty. Ei ollut enää Billistä tietoakaan. Aallot oli ehkä vähän yli metrisiä ja niinpä en lautaa yrittänytkään haalia vaan tyydyin bodysurfaileen. Aallot oli muutenkin aika velttoja ja hyvät runit oli aika vähissä. Vesi oli kuitenkin miellyttävän lämpöistä, joten mikäs siinä oli aaltoja odotella. Vähän erilaista kuin matkan alussa Tyynellä merellä, jossa munat jääty alta aikayksikön.
Tästä päästäänkin siihen että nyt on siis mantere ajettu länsirannikolta itään ja kilometrejä tähän on kulunut reilu 9000 ja takapuoli on edelleen kahdessa osassa. Etelässäkin eli Meksikon lahdella on jo käyty joten nyt pitäis vielä painaa pohjoisrajalle, jotta saadaan USA ajettua jokasuuntaan läpi. Omasta mielestäni matka on mennyt varsin leppoisasti ja ajamista on tullut juuri sopivasti joten pirtein mielin suunta kohti Kanukkilaa. Toivotaan että auto kestää. Se on nimittäin jo viimeiset muutaman tuhat kilometriä vilkutellut varoitusta "Change oil". Mitäköhän sekin mahtaa tarkoittaa...
Painit jäi Charlestonissa haaveeks. Katsoin verkosta paikallisen salin osoitteen, ajelin paikalle ja totesin, että täällä on kirkko ja tyhjä varasto. Pojat oli ilmeisesti muuttaneet, mutta päivittävät verkkosivuja yhtä tehokkaasti kuin TJJK Alliance. No, aattelin että täytyy sitä kai silti jotain tehä, joten juoksin sitten Baywatch tyyliin pienen lenkin rannassa. Tänään olikin mukavan viileä ilma ulkoliikuntaan kun lämpöö oli vaan vähän yli kolmekymmentä ja tuuli sopivasti. Jännä juttu muuten, että täällä ei tullut vastaa yhtäkään toista lenkkeilijää, mut ei taida rannalla juoksukaan vaan olla jenkkien juttu.
Muutaman tunnin grillaamisen jälkeen suuntasimme takaisin motelliin, jonne muu porukka oli palannut kohennettuaan jälleen jenkkien taloustilannetta shoppaamalla. Loppupäiväksi lähdettiinkin sit rannalle Kuopion hurjien kanssa. Illalla vedettiin Outbackissä pihvit ja Ben and Jerryllä jäätelöt, jonka jälkeen vähän käppäiltiin paikallista hämppiä. Melko hauska tilanne kävi kun kävelimme pimeää kujaa. Maassa oli runsaasti puiden lehtiä, mutta yhdellä kohtaa läjä "lehtiä" alkoikin liikkua. Kesti noin puoli sekuntia, kun Suvi ja Elsa tajus, että torakoitahan ne on. Hetken steppauksen jälkeen molemmat ottivat spurtin, joka saisi Usain Boltinkin näyttämään suomalaiselle pikajuoksijalle.
Make
Teräsmies pose.
Tänne Suvi muuttaa isona.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti