Päivä 32: The Big Apple!!!

Maanantai, 31.8.2009

Päivä 32: The Big Apple!!!

Tänään matka jatkuikin sitten jo vaelluksemme päätepisteeseen, New York Cityyn. Luovutimme auton hotellimme lähellä sijainneeseen Aviksen konttoriin, matkamittarin kertoessa karua lukemaa 7700 mailia. Siis yli 12000 kilometriä! on siinä Dodge -parka saanut kyytiä. Ilmanko huuteli puolet matkasta öljynvaihtoa. Kamat kantoon ja kohti hotellia, jonne ei ollut kuin kolmen kadunvälin matka. Kello oli sen verran vähän että huoneita ei vielä saanut, joten mitäs sitten tehtäisiin? Kuten kaikki aikoinaan tähän kaupunkiin saapuneet, mekin otimme suunnaksi Manhattanin eteläkärjen ja Vapaudenpatsaan. 

Hotellin vierestä löytyikin sopivasti metroasema ja hetken lippuja osteltuamme pääsimme jo itse matkantekoon. Tiedoksi sitten kaikkille tänne saapuville, että metrossa voi olla kuuma ja kylmä yhtäaikaa, riippuen oletko asemalla vai junassa. Ajelimme junalla Wall Streetin seutuville ja kävimme tsekkaamassa millä mallilla ameriikan finanssiasiat makaavat. No, lamassahan sitä edeleen ollaan, mutta siitä viis, fitnessklubit ja kravattikaupat kukoistavat täällä silti aivan kuin nousukauden parhaimpina aikoina. Pörssikadun jälkeen käppäilimme kohti Battery Parkkia ja lauttalippukojuja. Porukkaahan täällä oli taasen kuin pipoa, ja turvatarkastuksetkin lähes lentokentän luokkaa. Onneksi ei sentään tarvinnut laittaa nestepurkkeja läpinäkyviin minigrippeihin! Lauttaan vaan ja Liberty Islandille. Vapaudenpatsas on joukkueemme yhteisen mielipiteen mukaan pienempi kuin voisi kuvitella, mutta väriltään todella kaunis. Tosin patsaan sukupuolesta oli hetken vääriä käsityksiä, mutta ilmeisesti Lady Liberty on kuin onkin tyttö. Saarella otettiin muutamia kuvia, kierrettin patsaan ympäri (Make jopa kosketti patsaan jalustaa! OMG!) ja lähdettiin kohti stadia. 

Pikaisen lounaan jälkeen suunnistimme sitten WTC:n entiselle paikalle. Viimeksi täällä käydessäni (2002) paikalla oli pirun suuri kuoppa, mutta nyt insinöörit olivat laittaneet räkää nyrkkiin ja kuopan paikalle oli kohoamassa Freedom Tower-niminen rakennuskokoelma. WTC-iskujen kymmenvuotispäivänä 11.9.2011 pitäisi tämän virityksen sitten olla valmis. Kävimme katsomassa viereisessä toimistossa kuvia alueesta uudelleen rakennettuna ja täytyy sanoa että kyllä tulee hieno! Edellisten tornien paikalle viritetään kaksi suurta suihkulähdettä, joihin kaiverretaan kaikkien iskuissa kuolleiden uhrien nimet. Alumiini, teräs ja lasi kiiltelevät. Kaikkea tätä sai halutessaan sponssata toimistossa ostamalla 9/11-kamaa. Tässä maassa osataan kyllä vetää oikeista naruista, kun pitää saada ihmisten kyynel- (ja raha-) hanat auki... No se heille suotakoon, kaipa he ovat kärsineet terrorismista oman osansa. 

WTC-n jälkeen käppäilimme vielä Brooklyn Bridgelle. Trafiikki sillalla oli taaskin melkoinen. Autoa ja ihmistä meni kumpaankin suuntaan ihan pirusti. Ja ihmeellisintä oli että jalankulkijat noudattivat mukisematta pyörätien ja jalankulkuväylän välissä menevää sulkuviivaa! Ei meillä Suomessa puhettakaan. Mummot koikkelehtivat härmässä pitkin ja poikin niin ettei sekaan mahdu. No okei, ikärasismi sikseen ja sanotaan että kyllä nuoremmatkin sen taidon osaavat. Takaisin New Yorkiin. Sillalta saatiin muutamat hyvät fotot kaupungin skylinestä, Manhattanista sekä Brooklynistä. Sitten alkoikin jo olla takki tyhjä ja kohti hotellia ja sisäänkirjausta. 

Tätä kannatti odottaa! Hotelli Salisbury, matkamme viimeinen majatalo, olikin sitten todella hieno. Huoneet olivat suuret, sängyt Kingsize, oli taulutelkkaria ja sohvaa jos jonkinlaista. Suvin, Maken ja Helsun huoneessa on jopa erillinen olohuone ja keittokomero, joten on kai turvallista puhua jonkinmoisesta sviitistä. Ja kaikki tämä viidennessätoista kerroksessa. Ja täysin mestoilla. Central Parkkiin pari katua, Fifth Avenuen shoppailut vieressä ja jopa Jamba Juice kulman takana. Hakkaa totaalisesti kaikki tämän reissun aikaisemmat majoitusliikkeet kuus-nolla! Kyllä täällä kelpaa loman viimeiset päivät makoilla! Mutta kellon ollessa nyt kymmenen illalla, lopetan tämän horinan tähän ja uskaltaudun Ison Omenan kaduille etsimään jotain juottolaa, jossa olut on kylmää ja tunnelma lämmin. Tämä kaupunkihan ei tunnetusti koskaan nuku. .. Täältä tähän!! 

Mikko 

 
Vapauden symboli(t?). 

 
Time Square.