Päivä 2: Welcome San Francisco

Lauantai, 1.8.2009

Päivä 2: Welcome San Francisco

JFK: Dodii, hyvin nukuttu yö (1,5-4 tuntia trippaajasta riippuen) kivilattialla takana. Tässä vieressä nukkuu jengiä melkoisen paljon ja jossain vaiheessa yötä poliisi kävi tsekkaan ettei kukaan ole kuollut tai spuke tms. Ilmeisesti ei haistu vielä liian pahalle ja saatiin jatkaa unia =) Kello on nyt 03.30 aamuyöllä ja heräillään tässä JFK:lla leppoisissa tunnelmissa. Invavessassa oli kiva tehdä aamupesut. Toinen kiva juttu oli huomata, että mun matkalaukkuun on levinnyt täysinäinen kasvosaippua puteli ja nyt kaikki vaatteet on siinä, prkl!!! Mutta onneksi Vierestä saa erinomaista kahvia 24h kahviosta, joka ei nyt sitten kuitenkaan tällä hetkellä ole auki :0 Kohta lähdemme siirtymään kohti terminaali nro 8 ja siitä sitten kohti Friscoa.. 

FRISCO: Perillä ollaan!! Ja ihan ajallaan klo 10 paikallista aikaa. Auton haku vuokraamosta onnistuu hyvin, meidän varaus oli yllättävää kyllä niilläkin tiedossa. Motelli huoneet saa vasta 15.30, joten suihkusta tai sängystä on vielä aivan turha haaveilla. Siispä nokka kohden down town:ia ja Make ekaksi rattiin. Liikkennesäännöistä ei täällä ota yhtään mitään selvää, aivan ihme palloilua. Yksisuuntaista on jo ajettu väärään suuntaan ja veikkaanpa, että se ei taatusti ollut vika kerta, ainakin jos noi muut päästää mut joskus rattiin ;) 

Elsa 


San Francisco on uskomaton kaupunki. Toisella puolella sininen meri purjeveneineen ja kun päätä kääntää näkee vuorenrinteellä lukemattoman määrän erivärisiä taloja vierivieressä. Vuoren huiput katkaisee kaupungin yläpuolella leijaileva paksu pilvimassa. Satama-alue on valtava useiden kilometrien mittainen alue. Erityisesti miellytti laituri 39, jossa oli lukuisia pieniä erikoisliikkeitä, kuten vasureitten kauppa, sukkaliike, jääkaappimagneettiputiikki ja hattukauppa. Samalta laiturilta löytyivät myös pahalta haisevat ja äänekkäät, hyvin syöneet merileijonat. 

Talot ovat yksilöllisiä, kaikissa erilaiset persoonalliset kuviointinsa ja värinsä. Jyrkillä kaduilla meinaa meidänkin Dodge hyytyä kesken. Myös kaupunginosilla tuntuu olevan omat persoonalliset leimansa. Hippialueelta eli Haight Ashburyltä löytyy hörhöilyä ja vaihtoehtokulttuuria. Kaupallisimpia ruokapaikkoja ei juuri näkynyt ja kaduilla vilahteli useampikin 60 vuotias kukkaistyttö. Gay alueella, Castrossa, sen sijaan jannut kävelee reteesti käsikädessä ja poskisuudelmia jaellaan naama märkänä. Homoparatiisissa katujen reunoilla liehuu sateenkaariliput. Alueella on useita urheilukauppoja, ravintoloita, miesten hiussalonkeja ja ylläriylläri homopaareja. Kyseiseltä alueelta löytyy myös "Safeway" niminen ruokamarketti, joka hakkaa Stockan herkun mennen tullen. Valmisruokavalikoimaa on pilvin pimein ja todellakin ymmärtää, ettei täällä todellakaan tarvita omaa keittiötä. Sitten löyty vielä sellanenkin kaupungin osa, jossa crackia saa vetää missä vain ja milloin vain. 

Nähtävyyksiä on jonkin verran. Alcatraz näkyy satama-alueelle saakka. Yllättäen kaikki haluaa vankilaan ja mesta oli loppuunmyyty 10.8 saakka. Golden Bridge näkyi vain puolittain pilvimassan alta. Lombardin "sicsac" katu sen sijaan painatettiin alas, joskin paikalle oli eksynyt muutama kymmenen muutakin turistia autoineen ja valokuvat otettiinkin kurveissa. 

Parin vuorokauden valvomisen jälkeen unta ei tarvinnut illalla kauaa odotella. 

Heli 

PS. Trippaajat onnittelevat tuoretta avioparia Terhiä ja Karia :) 

PPS. Kiitos ihmiset kommenteista, antaa tulla lisää vaan!!! 

Merileijonia Pier 39:llä. 

Trippaajat, mukaanlukien auto. 

Meiän Dodge. 

Lombard street.